Kyläpyöräilyn nähtävyydet ja reittiehdotukset

Reittiehdotukset

Joku kyläpyöräilee pyöräilyn ilosta, toiselle kyse on tutustumisesta kotikunnan tuntemattomampiin osiin. Kolmas haluaa käydä katsastamassa nähtävyyksiä ja neljäs haluaa kokoa kivan pyöräilypäivän lasten kanssa. Teimme muutaman valmiin reittiehdotuksen, joita voit hyödyntää pohtiessasi omaa reittiäsi. Reitit näet Kyläpyöräilyn karttapalvelusta (avaa “karttatasovalikko” ja valitse haluamasi reitti kartalle). Mukana on reittejä erilaisille pyöräilijöille:

  • Lapsiperheiden reitit (karttapalvelussa sinisellä)
  • 4 kylän reitit (karttapalvelussa vihreällä)
  • Soratiepyöräilijän ja maantiepyöräilijän superreitit (karttapalvelussa punaisella)

Reittiehdotusten GPX-tiedostot voit ladata tästä Dropbox-kansiosta.

Nähtävyydet

Kyläpyöräilyssä voit tutustua kylien lisäksi myös Lappeenrannan alueen pieniin ja suuriin nähtävyyksiin. Olemme koonneet näitä kymmenittäin Kyläpyöräilyn karttapalveluun. Bongaa reittisi varrelle osuvat kiinnostavimmat kohteet tai räätälöi reittisi kulkemaan mahdollisimman moneen nähtävyyden kautta!

Kohteen nimiKuvaus
1. Polkupyöräkomppania(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Muutama kilometri Joutsenosta etelään Penttiläntien varressa sijaitsee paikallisen Lions Clubin kunnostama vanha suojajoukkona toimineen polkupyöräkomppanian asemat. Alueelle on helppo löytää ja parkkipaikkakin on. Lisäksi alueelta löytyy iso kyltti, missä on selitetty alueen historian taustaa.
2. Rutolan saha(lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Koko Saimaan vesistöalue on ollut jossain muodossa sidoksissa joko tukkien uittoon tai sahaustoimintaan. Kyseessä on Rutolan Lapatonniemessä sijainnut saha, joka parhaimpina aikoina antoi työtä lähes 150 henkilölle.
3. Salpalinja (Rutola)(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Tällä alueella on kaksi bunkkeria vieretysten, joista molemmissa oli majoitusmahdollisuus 20 miehelle.
4. Rutolan ylivientilaitos(Lähde Willimiehen jäljillä-blogi) Täällä näet toimi vuosina 1890-1963 uittolaitos, minkä avulla siirrettiin lähes 100 miljoonaa tukkia Saimaan vesistöalueelta väliväylälle, mistä tukkien matka jatkui kohti Kymijokea. Täältä tukit siirrettiin Kotkaan W.Gutzeit Co:n tehtaille sahattavaksi. Melkoinen matka tukilla olikin sen saavuttua perille, koska uittoreitin kokonaispituus oli noin 110 kilometriä.
5. Mystinen viikinkivene(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Viikinkejä Joutsenossa?
6. Kähärilän kenttäsairaala(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Joutsenon kesä 1944 oli vilkasta aikaa, jolloin alueen kaikki koulut ja sairaalat olivat valjastettu haavoittuneiden hoitamiseen. Siltä ajalta kertoo Partalantien varressa sijaitsevan entisen Kähärilän koulun seinäkin. Seinään kiinnitettiin Joutsenon sotiemme veteraanien, Joutsenon kunnan ja Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen toimesta muistolaatta, minkä paljasti silloinen kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Heikki Seppänen 5.12.2002
7.Viimeinen savupirtti(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Muistolaatan kohdalla on sijainnut Joutsenon viimeinen savupirtti, mikä valitettavasti on jo tuhoutunut. Muistona entisistä ajoista on vain uuninkivet, joihin on kiinnitetty 2.8.1981 muistolaatta viimeisistä joutsenolaisista savupirtissä asuneista henkilöistä. Laatan mukaan tällä paikalla asuttiin aina vuoteen 1936 asti, joten ei siitä nyt hirveän kauan ole!
8.Juna keskellä korpea(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) ???Konnunsuolle on oikeasti kulkenut kapearaiteinen junarata v.1924-1961, mutta tämä rata ei liity siihen mitenkään. Tämä on paikallisen "junaharrastajan" oma tekele omalla maalla.
9.Konnunsuon vankila(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Vankisiirtola muutettiin v.1919 ns. varavankilaksi ja sen keskeinen tehtävä oli kuivata suota ja harjoittaa maanviljelystä. Nykyisiä vankilan rakennuksia aloitettin rakentaa v.1921 ja ne valmistuivat 1930-luvun puoleen väliin mennessä. Vankilan aitojen sisäpuolella on mm. kirkko, mutta meillä oli vaikeuksia kuvata vankilan rakennuksia. Vaikka vankila lakkasi toimimasta toukokuussa 2011, niin alue on edelleen melkoisen suljettu. Isot kyltit varoittavat edelleen kulkemasta liian lähelle vankilan aitaa.
10.Kapearaiteisen rautatien muistomerkki(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Tämä Konnunsuon vankilan ja Muukon välinen kapearaiteinen juna liikennöi vuodesta 1924 aina vuoteen 1961 saakka. Kyseisenä vuotena 1.4 liputettiin viimeinen juna saapuneeksi määränpäähän ja liikennöinti lopetettiin. Varmuuden varalta myös kiskotus purettiin ja nykyinen viivasuora tie Konnunsuolle menee vanhan ratapohjan päällä.
11.Uudenkaupungin rauhan rajamerkki(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Siirrymmekin nyt aikakoneella lähes kolmensadan vuoden päähän aina vuoteen 1722. ...lopulta valtiot solmivat keskenään rauhan Uudessakaupungissa v.1721. Tämä päätti Venäjän miehityksen, mutta raja siirtyi kuitenkin vähän lännemmäksi. Tämä rajalinja on vieläkin tarkasti selvittämättä, mutta viime vuosina lukuisia rajamerkkejä on löydetty.
12.Myrän muistomerkki(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Myrän muistomerkki sijoittuu jatkosodan alkuvaiheeseen, jolloin alueelta siviiliväestö oli siirretty turvaan neuvostoliittolaisten tykistökeskitysten takia, jotka sytyttivät mm. Nuijamaan kirkon tuleen.
13.Uudenkaupungin rauhan 1721 rajamerkki (sijainti epäselvä)(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Vastaavia vuonna 1722 luontoon merkittyjä rajakiviä olen esitellyt jo useita, mutta kun tämä on Lappeenrannassa, niin pitäähän tämä esitellä. Nykyinen rajahan myötäilee melko pitkälti ison vihan päättäneen Uudenkaupungin rauhan rajalinjaa vuodelta 1721. Maastoonhan raja merkittiin vasta seuraavana vuonna. Kaukana ei ole muuten tämäkään kivi nykyiseltä rajalta, ehkä noin kilometrin verran lännempänä!
14.Jääski - Joutseno pitäjänraja(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Joutseno on niitä maamme kuntia, joihin liitettiin osia rajan taakse jääneistä pitäjistä. Jääsken alueet liitettiin muihin kuntiin lopulta vuonna 1948. Liitos tehtiin, koska oli selvitetty, ettei niiden ollut mahdollista selvitä taloudellisesti itsenäisenä. Joutseno sai tuolloin itselleen Penttilän ja Kuurmanpohjan kylät.
15.Leppälän koulu(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Osoitteesta Penttiläntie 1127 löytyy entinen Leppälän koulu, missä haavoittuneet saivat hoitoa haavoituttuaan rintamalla kesällä 1944. Laatan koulun seinässä paljasti silloinen kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Heikki Seppänen 5.12.2002. Laatan pystyttivät Joutsenon sotiemme veteraanit, Joutsenon kunta, Joutsenon Kotiseutuyhdistys.
16.Kaatuneitten evakuointikeskus KEK(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Joutsenosta löytyy osoitteesta Lipiäläntie 201 vanha navetta, joka oli kesällä 1944 suuren toimeliaisuuden keskus. Paikalle tuotiin ja täältä lähti pois lukuisia sotilaita – kaikki kuolleita. Paikalla nimittäin sijaitsi kaatuneitten evakuointikeskus KEK.
17. Naisten piiskuupuu(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Joutsenon kirkon pääovea vastapäätä löytyy ns. naisten piiskuupuu, mihin tuhmat joutsenolaiset likat ja akat sidottiin rangaistuksen ajaksi.
18.Joutsenon pitäjäkivi 380v(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Yksi uusi osoitus Joutseno-hengestä on Joutsenon pitäjän perustamisesta kulunut 380 vuotta, jota korostettiin vuonna 2019 mitä moninaisemmin tavoin. Joutsenon pitäjäkivi, joka painaa kolmisen tonnia, toimitettiin Kirkon pihamaalle Vesikkolasta Jouko Nikamaan pellon laidasta. Kivi nostettiin isolla koneella ja apuna työssä olivat maanomistaja Nikamaan lisäksi Pasi Kangaspunta ja Hannu Myllärinen. Lopulta kivi saatiin siirrettyä paikalleen ja edessä olivat isot juhlat, jolloin muistomerkki paljastettiin 10.8.2019 kello 9.30 Joutseno-päivien yhteydessä.
19.Matti Simanaisen muistomerkki(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) 1950 välisarjan 73kg maailmanmestari Matti Simanaisen patsas. Vuosi 1950 oli Simanaiselle lähes täydellinen vuosi. 23.3.1950 hän varmisti maailmanmestaruuden selättämällä Norjalaisen Cookin ja nappaamalla pistevoiton Turkin edustajasta Atikista.
20.Rauha(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Maanviljelysalue muuttui hotelliksi, sen jälkeen mielisairaalaksi, sotavuosina sotilassairaalaksi ja lopulta viime vuosina alue palasi jälleen hotelli- ja kylpylä alueeksi.
21.Loma-asuntomessujen muistomerkki(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi)
22.Tiuruniemi 43.sotilassairaala(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Tuberkuloosisairaala valmistui syyskuussa 1939, jolloin kuun loppupuolella pidettiin rakennuksen lopputarkastus. Tarkastuksen jälkeen saapuivat ensimmäiset potilaat, mutta nopeasti he joutuivat poistumaankin, koska talvisodan alkaminen muutti sairaalan välittömästi 43.sotilassairaalaksi.
23.Joutsenranta(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Joutsenranta rakennettiin vuonna 1958 Joutsenoon B-mielisairaalaksi. Tässä tehtävässä se toimi 1980-luvun loppupuolelle asti. Vuonna 1989 lappeenrantalainen kauppias Pauli Matikainen osti kiinteistön hotelliksi Joutsenon kunnalta. Lopulta vuonna 2000 rakennus siirtyi venäläisomistukseen ja he pyörittivät hotellia huonolla menestyksellä vuoteen 2004 asti. Tämän jälkeen rakennus on ollut tyhjillään tai ei nyt aivan.
24.Virkin salotupa(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Joutsenon Aholan kylässä sijaitsevan Virkin salotuvan omistaa Joutsenon kotiseutuyhdistys. Salotupana paikka on toiminut viimeksi vuonna 1972 ja sen pihapiiriin kuuluu useita rakennuksia.
25.Jääsken ja Joutsenon rajamerkki(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Jääsken pitäjää ei enää ole olemassa, koska se lakkautettiin vuonna 1948. Valtaosa sen alueista jäi uuden rajalinjan taakse ja loput alueet liitettiin eri pitäjiin nykyisen Suomen alueella. Tämän muistomerkin idean esitti maanviljelijä Toivo Kaplas. Kaiken lisäksi hän myös maksoi kulut ja vastasi muistomerkin hankinnasta yksin. Hänen suuri haaveensa oli saada oma muistomerkki muistuttamaan entisestä Jääsken pitäjästä. Kaikki oli valmista 5.6.2004 pidettäviin Jääski-juhliin mennessä. Tuolloin muistomerkki paljastettiin satojen entisten jääskeläisten läsnäollessa juhlissa.
26.Saarenoja, Suomen ensimmäiset asukkaat(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Täältä Saarenojan asutuspaikalta on löytynyt palanutta hirvenluuta, jotka on radiohiiliajoitettu. Tietenkään tarkkaa vuosilukua ei saada selville, mutta tiedemiehet ovat ajoittaneet ne suurin piirtein 8600-8500 eaa. eli yli 10.000 vuoden taakse. Silloin tällä alueellakin näytti aivan toisenlaiselta. Kyseinen asuinpaikka sijaitsi tuolloin Ancylusjärven ja Yoldiameren aikoihin vuonomainen merenlahti ja sen hiekkainen pohjoisranta tarjosi elinmahdollisuuden maamme ensimmäisille asukkaille.
27.Jukolan viestin 1964 muistomerkki(Lähde Willimiehen jäljillä-blogi) Tuolloin suunnistuskilpailuihin osallistui 176 joukkuetta, kun taas tänä vuonna pidettävissä kinkereissä liikutaan aivan toisissa lukemissa. Muistomerkin paljastaminen liittyy Joutsenon Kullervon 100-vuotisjuhlallisuuksiin ja muistomerkin paljastivat silloisen järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja Jorma Räisänen ja ratamestarien esimies Viljo Sinisalo.
28.Jukolan viestin v.1989 muistomerkkikyseessä on vuoden 1989 Jukolan viestin muistomerkki. Tuolloin oma isäni vastasi omalta osaltaan järjestelyistä ja arvannette, kuka joutui kilpailukeskukseen töihin useammin kuin riittävästi. Jep, vastasin tulostaulun toiminnasta omalta osaltani. Tuolloin kilpailut pidettiin Joutsenon Myllymäen laskettelukeskuksessa ja siksipä tämä muistomerkki löytyykin kyseiseltä paikalta. Pitänee joku ehtoo yrittää piipahtaa paikalla itsekin.
29.Toimi Juvosen muistomerkki(Lähde Willimiehen jäljillä-blogi) Jatkosodan ratkaisutaisteluiden aikana 20.7.1944 Toimi Juvonen nousi Lappeenrannan lentokentällä koneeseensa, eikä tiennyt kuinka hänen tiedustelulentonsa toisen Messerchmitt Bf-109 hävittäjäkoneen siipimiehenä tulisi päättymään? Näiden kahden koneen tarkoitus oli ilmakuvata Tali-Ihantalan aluetta tällä tiedustelulennolla. Lentokoneet kohtasivat viholliskoneita ja joutuivat ilmataisteluun, missä Juvosen Messerschmitt sai osuman ja sen moottori sammui. Juvonen yritti pakkolaskua läheiselle pellolle, mutta syöksyi kovassa vauhdissa läheiseen metsään
30.Huntukivi(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Joutsenon Ruhanaisentien varresta löytyy iso kivi, jonka läheisyydessä ihmiset ovat pysähtyneet kirkkomatkallaan. Naiset ovat vaihtaneet arkihuntunsa kirkkohuntuun ja miehet vaihtaneet arkipaidan kirkkopaitaan.
31.Jääkäri Ståhlberg(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Tämä jääkäri on Suomen ensimmäisen presidentin K.J.Ståhlbergin serkunpoika Kaarlo Armas, tosin joissain yhteyksissä mainittu veljenpoikana. Hän koki lyhyen elämänsä päätepisteen Joutsenon Karsturannassa, mistä hyvästä hänelle pystytettiin muistomerkki hänen kuolinpaikalleen.
32. Ristikallio(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Joutsenon Pöyhiänniemen lenkkipolun varresta löytyvän kallion päälle, on joku joskus ammoisina aikoina kaivertanut graniittikallion seinämään ristin. Miksi ja kuka sen on sinne kaivertanut on täysi mysteeri, mutta jotain paikasta kuitenkin tiedetään.
33.Fokkerin maahansyöksy(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi)Tyrmisen alueella maahan syöksynyt Fokker C.5.E FO-75 tiedustelukone, minkä tähystäjänä toimi vänrikki Nestor Kajasto ja ohjaajana kersantti Aimo Tarkkonen. Maahansyöksystä on tosin jo kulunut melkoisesti aikaa, koska se tapahtui 15.10.1935.
34.Pulpin venevajatRivitalollinen venevajoja
35.Pulpin autiokerrostalo(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Eilisehtoona kävin kurkkaamassa, miltä paikalla nykyisin näyttää ja yllätyin. Kyseinen talo oli purettu ja paikalle levitetty melkoisen iso maamassa. Enää ei Pulpilla ole autioita taloja...
36.Pien-Punkaharju(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Kapea hiekkatie kiemurtelee harjun laella ja molemmilla puolilla on melkoiset jontkat. Tieltä suistuminen auton kanssa ei todellakaan kiinnostaisi, koska molemmilla puolilla on jyrkät rinteet ja niistä toinen päätyisi jopa pieneen järveen.
37.Ilottulantien rauhoitettu Kataja(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Lähes 300-vuotias kataja Ilottulantien varressa nauttii olostaan rauhoitettuna luonnonmuistomerkkinä.
38.Lemmikkieläinten hautausmaa(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Lappeenrannan Muukosta FK-radan läheisyydestä löytyy Lappeenrannan seudun eläintensuojeluyhdistyksen ylläpitämä kotieläinten hautausmaa.
39.Mustolan sulku(Lähde: Wikipedia.) Mustola on Saimaan kanavan sulku Lappeenrannassa. Sen putouskorkeus on 7,3 metriä. Nykyinen sulku on kolmas tällä paikalla sijainnut sulku. Alkuperäinen Suur-Mustolan sulku rakennettiin vuonna 1856 osana niin sanottua ensimmäistä Saimaan kanavaa. Kanavaan kuului myös nykyisin museoitu Pien-Mustolan sulku, joka sijaitsee pohjoisempana lähellä nykyistä Mälkiän sulkua. Vuonna 1933 kanavan toisen rakentamisen yhteydessä rakennettiin uusi Mustolan sulku ja vuonna 1968 kolmannen rakentamisen yhteydessä nykyinen Mustolan sulku.
40.MatkailurampitRampit vailla liikennettä. Mustolaan tehtiin valmiiksi mahtava eritasoliittymä matkailun tarpeita varten, mutta vielä odotellaan viimeistelyä. Niinpä rampit ovat pois käytöstä.
41.Pien-Mustolan sulkuLähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Pien-Mustolan sulku on mielenkiintoinen historiallinen jäänne. Sulun kohdalla on jäljellä vielä vanha vetotie, jota pitkin hevoset astelivat vetäessään moottorittomia proomuja sulkuun ja sulusta pois. Muualla kanava-alueella tämä kiellettiin v.1889 ja siirryttiin höyryhinaajien käyttöön. Pien-Mustolassa jatkettiin vielä pitkään entiseen malliin.
42.Kanavamuseo(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Saimaan kanavan varresta Mälkiältä löytyvä Kanavamuseo, joka toimii alunperin kanavatyömaan ensimmäisen lohkon työpäällikön virkatalona. Rakennus onkin seisonut samalla paikalla aina vuodesta 1846 lähtien, mutta käyttötarkoitus on toki muuttunut. Alun perin rakennuksen takana oli hyötypuutarha, mistä työpäällikkö sai leivän päälle ylimääräistä apetta.
43.Murheistenrannan kivikautinen asuinpaikka(Lähde: Willimiehen jäljillä-blogi) Murheistenrannan yleisen uimarannan vieressä on eräs Lappeenrannan esihistoriaan liittyvä kohde. Paikka kertoo meille muinaisina aikoina eläneistä kivikauden ihmisistä, että he osasivat hakeutua asumaan kauniille paikoille. Täsmälleen samoille paikoille, joihin me nykyajan ihmiset haluaisimme pystyttää talomme.
44.Jooseppi Muston hauta(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Jooseppi, tai kuten hänen hautaristissään lukee, Juosi Musto oli Suomen sisällissodan uhri. Mikä sitten tekee Joosepin haudasta erikoislaatuisen? Erikoista on se, ettei häntä haudattu johonkin joukkohautaan, vaan hän sai oman haudan läheltä surmaamispaikkaa. Näitä yksittäisten punaisten sisällissodassa surmansa saaneiden hautapaikkoja ei ole kovinkaan monta koko Suomessa.
45.Lusikkovuoren majoitusluola(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Tämä Salpa-linjaan liittyvä rakennelma hakee vertaistaan. Kyseessä on suurin linjaan liittyvä yksittäinen rakennelma. Lusikkovuoren majoitusluola on näet suurin kaikista ja muodostaa melkoisen kompleksin maan alla. Keskeneräisenäkin se on melkoisen vaikuttava, koska se muodostuu 81 metriä pitkästä tunnelista, minkä keskikohdasta löytyy vielä 31 metriä pitkä poikittaistunneli. Koko rakennelma on betonoitu lattian osalta ja valtaosa seinistäkin, etenkin kaikkien kolmen sisäänkäynnin kohdalta.
46.Sormuskivi(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Nimensä Sormuskivi on saanut nälkävuosien aikaisesta tapahtumasta. Kiven päältä löytyi myöhemmin käden luuranko, missä oli sormus sormessa. Tästä nimi Sormuskivi. Muitakin tarinoita tähän järkäleeseen toki liittyy.
47."Kalkkitehtaan johtajan" asuinrakennus(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Ihalaisen kaupunginosasta Paraistentien päästä löytyi nimittäin Kalkkitehtaan silloiselle teknilliselle johtajalle suunniteltu asuinrakennus. Tämä edustaa vanhaa kunnon patruunahenkeä ja muistuttaa hivenen Kaukas Oy:n edustuskerhoa. On tosin paljon vaatimattomampi, mutta silti kuitenkin kaunis.
48.Malediivit(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Hanhijärventieltä saapuen tienviitassa lukee paloharjoittelualue ja sieltä löytyy portaat lintubongarien torniin. Sieltä voit katsella turkoosia vettä.
49.Kansolan läppäsilta, Soskuan joki ja kulvertti(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) ...Uusi kulvertti, millä johdetaan Soskuan joen vedet kanavan alitse toiselle puolelle, on 1960-luvun tyyliin betonista tehty.
50.Lempiälän koulu(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Koulu valmistui 22.10.1922. Nykyisin se toimii yksityisasuntona.
51.Mäntylän sairaala(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Avun tarve kasvoi vuosi vuodelta ja alueelle rakennettiin eri aikakausina uusia rakennuksia, joten siitä muodostui mielenkiintoinen rakennuskokoelma eri aikakausien sairaanhoitoihanteista. Toiminta alueella jatkuikin yhtämittaisesti vuodesta 1891 aina vuoteen 2004 asti, jolloin viimeinenkin Juomasillan torpan asukki siirrettiin alueelta nykyaikaisempiin ja toivottavasti myös parempiin tiloihin.
52."Kuuma linja"(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Kuumalinja oli Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtajien välinen yhteydenpitoväline, millä haluttiin välttää maailman tuhoutuminen ydinsodassa. Kuumalinja kulki myös Suomen halki ja maan alle sijoitettu kaapeli oli ”valtiosalaisuus”. Tästä syystä tarkkaa tietoa linjan sijainnista ei vieläkään ole, mutta vahvat huhut väittävät sen alittavan Penttiläntien lähellä Vanhan Viipurintien risteystä.
53.Maitokoppi(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Maitokoppi onkin saanut sisäpuolelleen tietoiskun jatkosodan jälkeisistä tapahtumista, jolloin Karjalan kannakselta pois siirretty joukko-osasto marssi tätä kautta Simolan rautatieasemalle. Täältä osaston matka jatkui Lappia kohti taistelemaan saksalaisia vastaan.
54. 32.Rajakomppania(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Lappeenrannan Kälvelän kylästä löytyy tämä muistomerkki, mikä kertoo kesällä 1941 jatkosotaan lähteneestä joukko-osastosta.
55. Sotilaan kaiverrukset(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Rapattilan kylän läheltä löytyy Someronmäki, joka sijaitsee aivan tien laidalla. Täällä on jollain sotilaalla ollut ylimääräistä tarmoa ja hän on hakannut kiveen tekstiä ja kuvia. Tällä alueella odotti sotaan lähtöä kesällä 1941 Jalkaväkirykmentti 1, jonka kolmospataljoonan miehet olivat majoittuneina Antamoisen ja Rapattilan alueella. Kenties, joku heistä hakkasi kallioon kuvan ja tekstin.
56. Simolan ilmapommitus(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Kesäkuun 19. päivä illalla lähes sata vihollispommikonetta suoritti pommi-iskun ratapihalle. Täpötäydellä ratapihalla tuho oli melkoinen.
57. Meton Suomi 100vuotta - metsä17.5.2017 Lappeenrannan Vilkjärvellä Meto Kaakkois-Suomi ry eli Metsäalan asiantuntijoiden oma järjestö istutti kokonaisen metsän Lappeenrannan kaupungin maille.
58.Ylähirvaksen luonnonsuojelualueen lintutorni
59.Ylämaan kirkko(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Kaunis kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön toukokuussa 1931.
60.Ylämaan patterityöt(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Salpa-Linjan taitavat nykyään lähes kaikki tuntea, mutta jostain syystä patterityöt ovat jääneet vähemmälle...Krimin sota, joka käytiin 1850-luvulla, sai venäläiset miettimään sotilasstrategiaansa uudelleen. Itämeri muuttui tärkeäksi alueeksi ja venäläiset säikähtivät mahdollisuudesta siirtää joukkoja lähelle Pietaria.
61.Syvä Valkjärvi(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Salpa-Linjan bunkkereita, venäläissotilaiden hautausmaita ja muistomerkki.
62.Konnunsuon kapearaiteinen junarata, veturitalli(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Tähän veturitalliin kiteytyykin koko junaradan olemassaolo. Mitään muuta alkuperäistä rakennusta tai junaa ei alueella enää ole.
63. Myllymäen kalliokaiverrus(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Tämä Myllymäen VPK-talon edustalta löytyvä kalliokaiverrus on näet melkoisen upea.
64.Iisakin kirkon pylväät(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Ylämaan kivikylän vieressä olevalla nurmikkoalueelta löytyvät Pietarin Iisakin kirkon monoliittisten pylväiden jäännöskappale, joka on tuotu Ylämaalle pylväiden alkuperäiseltä louhintapaikalta Virolahden Pyterlahdesta.
65.RajaJääkäriPataljoona 1 muistomerkki(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Joukko-osasto perustettiin 1.11.1941 Terijoella, ja sen rungon muodostivat välirauhanaikaiset Ylämaan, Miehikkälän ja Mustolan rajajääkärikomppaniat, joita oli vahvistettu etenemisvaiheen jälkeen. Ensimmäiseksi uuden joukko-osaston tehtäväksi määrättiin varmistaa Suomenlahden rantaviiva, ettei vihollinen olisi yllättänyt Kronstadtin suunnalta.
66. Hostikan majoitus- ja tulenjohtotunneli(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Salpa-linjaa varten kallioihin louhittiin 25 tunnelia tai luolaa, joista useimmat jäivät keskeneräisiksi. Kesken jäi tämä Hostikan luolakin, vaikka sitä aloitettiin rakentamaan jo kesällä 1940. Kyseessä oli 80 miehen majoittumiseen suunniteltu miehistöluola, minkä sisään olisi rakennettu harjakattoinen puurakenteinen parakki. Lisäksi sitä oli tarkoitus käyttää mahdollisissa taisteluissa tykistön tulenjohtotehtäviin.
67. 1721 rauhan rajakivi(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) vuonna 1721 solmitun Uudenkaupungin rauhan rajalinjauksesta kertova kivenmurikka, mihin on hakattu muutamat merkit kertomaan, mihin rajalinja vedetään.
68.Tuohimäen kaiverrukset(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Vanhan Tuohimäen sulun kohdalle pietarilainen kuvanveistäjä I.A.Deneis teki kallioon Venäjän keisareita ylistävän kultaisin kirjaimin koristellun kirjoituksen.
69.1481 rajamerkki?(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Kuka on hakannut tasaiseen kiveen keskelle asumatonta seutua kaiverrukset, jotka kertovat numerosarjan 1481?
70.Isänmaan puolesta(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Kyseinen muistomerkki on taiteilija Mikko Hovin tekemä Isänmaan puolesta 1939 - 1940, 1941 - 1944 muistomerkki, missä on ikuistettuna punagraniittiiin mainen, joka ojentaa käsiään kohti taivasta.
71.Jatkosotaan lähdön muistomerkki(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Ylämaalla miehet sen sijaan lähtivät edessä olevaan jatkosotaan Ylämaan kirkkoa vastapäätä olevasta puistikkoalueelta 10.6.1941. Näppärästi ylämaalaiset ovat hyödyntäneet samaa aluetta kahdella muistomerkillä, jotka sijaitsevat vierekkäin.
72.Urheiluseura Taiston muistomerkki(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Urheiluseura Tarmon historia alkoi samalla tavalla kuin varmaan muuallakin. Nurmelan kylän pojilla oli tekemisen puutetta, vaikka intoa urheiluun oli vaikka muille jakaa. Niinpä eräänä toukokuisena sunnuntaina 1918 kylän poikien juoksukilpailun jälkeen, nousi esiin ajatus oman urheiluseuran perustamisesta kylälle.
73.Ristkivi(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Ristkiven yläosassa on kiveen hakattu kaksi ristiä.
74.Haapajärven lintutorni(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Haapajärvi on matala järvi ja se toimi 1950-luvulta lähtien Lappeenrannan likavesien läpikulkupaikkana.
75.Pyhäkalan Linnavuori(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Tämän kolmelta sivulta jyrkkien kallioiden ympäröivän linnavuoren ”löysi” 1950-luvulla everstiluutnantti Jouko Suninen, joka kertoi alueella kiertävistä tarinoista, että kyseessä olisi linnavuori. Sitä olisi kertomusten mukaan käytetty viimeksi pikkuvihan aikana, joten se olisi toiminut pakopaikkana.
76.Säkkijärven evakoiden muistolaatta(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Pulsan asemarakennuksen seinään kiinnitettiin 30.9.2018 muistolaatta, jonka teksti on vaikuttava.
77.Joutsenkosken mylly(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Myllyn historia juontaa juurensa aina 1860-luvulle, jolloin Joutsenkoskelle perustettiin ensimmäinen mylly.
78.Villalan metodistihautausmaa(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Joskus vuoden 1926 aikana perustettiin Ylämaan metodistiseurakunta (aiemmin myös Säkkijärven msrk.), joka on ainutlaatuinen osa maamme metodistien historiassa.
79.Aittakosken patterin muistomerkki(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Muistomerkki liittyy jatkosodan alkuvaiheisiin, jolloin suomalaiset odottelivat hyökkäyskäskyä suurelle Venäjänmaalle. Vihollinen käytti tilaisuutta hyväkseen ja roimi kranaatteja pitkin ja poikin metsiä.
80.HiidenkirnuPikkiriikkinen hiidenkirnu
81.Ritari Kirpun muistomerkki(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Alikersantti Kirppu sai ristin numero 154 ja se myönnettiin hänelle 2.10.1944. Hänen joukko-osastonsa oli JR2 ja hän toimi siellä konekiväärimiehenä.
82.Blenheim BL-133(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Kirpun kylään tippui kolme päivää ennen talvisodan päättymistä englantilaisvalmisteinen Bristol Blenheim BL-133 pommikone.
83.Majoitustunneli B304/107(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Salpa-linjaan liittyvä monumentti sodan mielettömyydestä ja siitä, kuinka keskeneräiseksikin jäänyt tunneliverkosto voi olla kiinnostava. Salpa-linjaan rakennettiin yhteensä 25 kallioon louhittua majoitustunnelia, joista osa jäi keskeneräiseksi sodan päättymisen takia. yleensä nämä tunnelit rakennettiin miehistöluoliksi, mutta joihinkin yhdistettiin tuluasemia. Näin tapahtui täällä Kirpunkin luolassa.
84.Pirunpesä(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Kaksi suuaukkoa sisältävä luola on muodostunut rapautumisen seurauksena rapakivikallioon. Kömmittäessä sisälle luolaan havaitsee joutuneensa ympäristöön, missä seinämistä irronnut kiviaines on muodostanut luolan pohjan. Karmivaa tunnetta lisää se, kun koskettaa luolan seinämiä ja niistä irtoaa helposti kiveä. Luola siis muuttaa muotoaan aikojen saatossa.
85.Vanhoja ja uusia graniittilohkareita(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Etelä-Suomen peruskallio syntyi 1900 miljoonaa vuotta sitten, joten on ymmärrettävää, että sitä hyödynnetään taloudellisesti tänä päivänä. Kiviteollisuus onkin yksi Ylämaan seudun teollisia tukijalkoja. Kivilajit joita alueella hyödynnetään ovat kaikkien tuntema spektroliitti, mitä hyödynnetään korukivenä sekä graniitti, jonka käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat.
86.Vainikkalan ratapiha(Lähde: wikpedia) Vainikkalan rautatieasema (lyh. Vna) on Lappeenrannan Vainikkalassa sijaitseva kansainvälinen rajanylityspaikka, jota käytetään vain rautatieliikenteessä.[2] Vuonna 2012 Kaakkois-Suomen rajavartiosto teki Vainikkalan kautta kulkeville matkustajille yhteensä 483 988 rajatarkastusta.
87.Ladojen maahantuontikeskus(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Aikoinaan kaikki Suomeen tuotavat Ladat tulivat maahamme tänne Raipon jakelukeskukseen, missä niihin vaihdettiin lukemattomia osia, koska muuten ne eivät olisi täyttäneet Suomen lakia.
88.Tupavuoren luola(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Luolaa on takuulla käytetty pakopaikkana vainolaiselta suojautumiseen ja täällä on varmaan ollutkin hyvä piileskellä, mutta lihavammat pakolaiset ovat joutuneet tyytymään könöttämään tikkaiden alapäässä, koska luolan suuaukko on kohtuullisen ahdas.
89.Keltavuoren kalliomaalaus(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Paikalle mennessäsi, sinun kannattaa ehdottomasti ottaa mukaasi jotain kelluvaa. Ota vaikka kanootti, koska muuten et näe mitään. Talvella on tietenkin aivan eri juttu.
90.Kauskilan kuppikiviKauskilan kuppikivi (Lähde: Willimiehen jäljillä)
91.Kauskila / KappelinmäkiKauskilan Kappelinmäki on ainoa Suomessa sijaitseva Suomen varhaiskristillisen ajan karjalainen ruumiskalmisto. (Lähde: wikipedia)
92.42.Rajakomppania(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Yksi Suomen historiaan kuuluvista paikoista on tämä vanhan Viipurin maantien varressa sijaitseva muistomerkki, missä kunnioitetaan 42.rajakomppanian sotaan lähtöä.
93.Pikkalan lähde(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Maan sisältä pulppusi rauta- ja mineraalipitoista vettä, mikä värjäsi läheisen alueen punaiseksi.
94.Sotavankien hautausmaa(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Tänne edellisten kanssa identtiseen hautausmaahan on haudattu 212 sodissa palvellutta neuvostosotilasta.
95.Portinnotkon muistomerkki(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Punagraniittisen muistomerkin tekijä on paikallinen Lauri Nikunen ja se paljastettiin 10.9.1996. Syy muistomerkin pystyttämiseen on yhä edelleen meiltä hukassa. Kaikki näkevät kaiverruksista, että tämä liittyy jatkosodan alkuaikoihin, mutta taisteltiinko täällä vai ei?
96.Hubertusseuran muistomerkki(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Seuran perustivat Ratsuväkiprikaatin upseerit(URR ja HRR) vuonna 1923.
97.Ylämaan sankarihautausmaa(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Sankarihautausmaalla oli 117 hautakiveä. Ylämaalaisia lähti talvi-, jatko- ja Lapin sotaan yli 500 miestä, joten uhri on iskenyt kipeästi Ylämaalla.
98.Tupamäen luola(Lähde: Willimiehen jäljillä -blogi) Luola korkealla ja upealla kalliolla, joka kuitenkin on uhattuna muuttua murskeeksi.
99.12. Divisioonan esikunta(Lähde Willimiehen jäljillä -blogi) Koulun seinästä löytyy kaksi muistolaattaa, jotka muistuttavat näistä sotaisammista ajoista. Ensimmäiseksi pitää mainita koulun osuus kesällä 1941 jatkosodan alkuvaiheissa. Suomen armeijan 12.divisioona oli ottanut koulun haltuunsa ja perustanut sinne divisioonan esikunnan.

Lisätiedot: