Imatrankoski virtasi ja yleisö hurrasi, kun valtava joukko pyöräilijöitä lähti polkemaan 300 kilometrin pituista matkaa Saimaan hienojen järvimaisemien ympäri. Matkaa taitettiin illan vaihtuessa yöhön ja yön läpi pyöräilijät polkivat maaliin. Lähtijöiden joukossa oli iso ryhmä myös Lappeenrannan Pyöräilijöiden jäseniä. Monelle heistä tapahtumaan osallistuminen oli ensimmäinen kerta ja matka tarjosikin hienoja mutta raskaitakin kokemuksia.
Sankoin joukoin pyöräilemään
Saimaa Cycle Tourin 300 kilometriä pitkä reitti kulki Saimaan upeiden järvimaisemien äärellä. Kisaan lähdettiin Imatrankosken sillalta, johon myös matka lopulta päättyi. Matkan aikana pyöräilijät kulkivat esimerkiksi Lappeenrannan, Savitaipaleen, Mikkelin, Puumalan ja Ruokolahden kautta. Lappeenrannan Pyöräilijöitä oli lähtenyt tapahtumaan iso joukko. Monelle heistä kyseiseen tapahtumaan osallistuminen oli ensimmäinen kerta. Janne Aumakallio osallistui Saimaa Cycle Tourille nyt ensimmäistä kertaa. Aumakallion mielestä on hienoa, että tällainen tapahtuma järjestetään näin lähellä.
”Kun lähellä järjestetään tällainen tapahtuma, niin kivahan se on käydä”, Aumakallio toteaa tapahtumaan osallistumisesta.
Aumakalliolle Saimaan alueen reitit ovat tuttuja jo entuudestaan, mutta Mikkeli-Puumala väli oli hänelle, kuten osalle muistakin haastateltaville entuudestaan tuntematon pätkä reitillä.
Myös Mika Inkinen, 47 osallistui ensimmäistä kertaa Saimaa Cycle Tourille ja hänet mukaan lähtemään sai hyvät kaverit.
”Ne oli nuo kaverit, keitä tuli nippukaupalla mukaan, niin tähän lähdettiin porukalla mukaan”, Inkinen kertoo.
Inkisen mielestä on hienoa, että niin moni saman seuran jäsen lähti mukaan tapahtumaan. Myös seuralle sillä on hänen mukaan iso merkitys.
”Totta kai. Mielestäni on hyvä, että saadaan nostettua seuran toimintatasoa tälläkin tasolla, kun paljon porukkaa lähtee mukaan”, Inkinen tuumii.
Myös Riku Rikmanin, 46, mukaan on tosi hienoa, että niin moni seuran jäsen ja tuttu osallistui tapahtumaan. Hyvä porukka sai myös lähtemään mukaan. Rikmankin osallistui tapahtumaan nyt ensimmäistä kertaa.
”Meitä oli tällainen hyvä porukka ja oikeastaan se toi kipinää siihen, että pitää itsekin lähteä mukaan ajamaan”, Rikman kuvailee.
Vaikka aikaisemmilta vuosilta tutut Willimiesajot jäivätkin tänä vuonna järjestämättä niin sekä Inkinen että Rikman näkevät siinä myös kääntöpuolen.
”Toki nyt Willimiesajot jäi tältä vuodelta järjestämättä, mutta se on hyvä, että päästään painottamaan itse tätä varsinaista asiaa”, Inkinen tuumii.
”Kun ei oltu nyt niin sanotusti järjestävä seura niin kuin Willimiesajoissa niin nyt pääsi kaikki myös ajamaan sitten”, Rikman täydentää.
Valmistautumista kisaan
Mukaan pyöräilemään oli lähtenyt myös 40-vuotias Pirjo Leppänen, jolle tämä oli ensimmäinen pyöräilytapahtuma, johon hän on osallistunut. Leppänen oli kuullut niin paljon positiivista viime vuoden Saimaa Cycle Tourista, että päätti lähteä tänä vuonna itsekin mukaan. Leppänen aloitti valmistautumisen tätä tapahtumaa varten talvella muun muassa sisäpyöräilyn merkeissä. Tänä kesänä Leppänen on polkenut paljon ja valmistavana lenkkinä hän pyöräili kesälomallaan Kuopioon asti.
”Koko kesän olen pyöräillyt ja kävin heittämässä kesälomareissun Kuopioon maantiepyörällä ja se oli sellainen pitkän matkan harjoitus alle”, Leppänen avaa valmistautumistaan.
Lappeenrannan Pyöräilijöiden pitkien maantielenkkien myötä osa Saimaan alueen reiteistä oli tullut Leppäselle jo tutuksi aikaisemmin.
Myös Riku Rikmanilla oli alla ennen kisaa reilun sadan kilometrin mittaisia yksin poljettuja lenkkejä. Kisaa edeltävällä viikolla hän osallistui myös Lappeenrannan Pyöräilijöiden järjestämälle Lauantain pitkälle maantielenkille, jossa ajettiin ryhmässä.
Pyörän huolto sekä nesteytyksestä ja ruuasta huolehtiminen on tärkeitä kilpailuun valmistautumisessa, kuten myös Mika Inkinen on tehnyt ennen kisapäivää.
”Kyllä tähän pyörän huoltoa ja omaa nesteytystä on päivä pari tehty ja tietysti treenattu myös vähän pohjille”, Inkinen kertoo valmistautumisestaan kisaan.
Samantasoisten ja samanlaisten tavoitteiden kanssa menevien kavereiden merkitys on myös matkalla tärkeää. Kun on hyvä ryhmä, jossa mennä, on pyöräily myös rutkasti mukavampaa ja helpompaa.
Omien rajojen tunteminen avainroolissa
Kun pyöräilijä on suuntaamassa näinkin pitkälle pyörälenkille, on hyvä tietää omat rajansa. Esimerkiksi liian kova vauhti voi muuttaa suunnitelmia kesken matkan.
”Kyllä valmistautuminen on olennaisin osa, jotta tietää omat rajansa ja pysyy niissä rajoissa sitten, mitä on suunnitellut”, Mika Inkinen toteaa.
Janne Aumakallio lisää, että vauhdin maltillisena pitäminen on tärkeää lähdettäessä polkemaan näin pitkää matkaa.
Raskaita mäkiä ja ketutus-salmiakkeja
Pyöräilijöitä lipui maaliin aamuyöstä lähtien, kun taakse olivat jääneet, monet kilometrit, raskaat nousut ja yön hämäryys. Mika Inkinen saapui maaliviivan yli puoli kahdeksan jälkeen aamulla ja kuvaili kokemusta tuoreeltaan raskaaksi.
”Raskas kokemus. Alku meni liian kovaa ja ei mennyt suunnitelmien mukaan. Viimeiset 80 kilometriä oli pelkkää selviytymistä”, Inkinen kuvaili polku-urakkaansa.
Kokonaisuutena Inkinen näki tapahtuman mielenkiintoisena sekä hienosti järjestettynä ja varsinkin lähtöpaikka jäi mieleen.
”Kokonaisuutena lähtöhän oli todella hulppea ja kaikki fasiliteetit sen ympärillä oli oikein hienosti järjestetty”, Inkinen kuvaili.
Vaikka ennen kisaa sovittu taktiikka menikin pipariksi jo alussa liian kovan vauhdin takia, ryhmässä, jossa Inkinen ja myös muita Lappeenrannan Pyöräilijöiden jäseniä polki, oli sovittuna käydä kaikki huoltopisteet ja paussit läpi. Pysähdykset ja paussit auttoivat passaamaan tilannetta hyvin.
”Yhdessä sovittiin, että kaikki huoltopisteet käydään läpi ettei tule mitään bonkkia sen takia”, Inkinen kertoo matkasta.
Puoli kymmenen jälkeen aamulla maaliin saapui hymyssä suin myös Pirjo Leppänen. Leppänen kuvailee kokemusta mahtavaksi eikä edes mukana ollutta ”ketutussalmiakkia” tarvinnut matkan aikana syödä.
”Ihan mahtava kokemus. Todella hyvät fiilikset”, Leppänen iloitsi maaliin saapumisen jälkeen.
”Mulla oli sellainen ketutussalmiakki mukana, mutta en tarvinnut sitä, kun koko ajan oli hyvä fiilis ja jaksoi polkea, niin jäi hyvä olo siitä”, Leppänen kertoo.
Leppäsen mieleen matkasta jäi varsinkin Puumalan mäet ja yössä polkemisen rauhallisuus ja hiljaisuus, mutta myös ryhmälaulut, joita polkemisen lomassa laulettiin yön pimeydessä toisiaan viihdyttäen. Leppänen taittoi matkaa yhdessä kaverinsa Antin kanssa ja vaikka he tippuivatkin isommasta ryhmästä lopussa, oli heidän tavoitteensa tulla maalin asti vaikka rauhallisesti ja maaliin he myös tulivat. Leppänen tietää jo nyt, että hän aikoo osallistua myös ensi vuonna polkemaan.
”Osallistun kyllä. Tai siis varmasti tulen osallistumaan”, Leppänen naurahtaa.
Jos aiot pohtia osallistumista ensi vuoden tapahtumaan tai haluat tutustua Saimaa Cycle Touriin lisää pääset heidän kotisivuilleen seuraavasta linkistä.
