Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja, kunniajäsen ja perustajajäsen Reijo Pihkala menehtyi tammikuun lopussa 91-vuotiaana pitkän sairauden uuvuttamana. Reijo toimi koko elämänsä ajan kilpapyöräilyn parissa ja hänen kädenjälkensä näkyy edelleen vahvasti koko Kaakkois-Suomen pyöräilypiireissä.
Pihkala eli nuoruutensa Korialla ja ensimmäinen oma menestys kilpapyöräilyn saralla ajoittui jo vuodelle 1949 eli tukevasti juniorivuosille. Etelä-Karjalaan ja Lappeenrantaan Reijo muutti vuonna 1970. Tuohon aikaan pyöräily oli hänen harrastuksistaan pienemmässä roolissa; enemmän aikaa vei sukellus, jota Reijo harrasti aina Norjassa asti. Pyöräilyharrastus elpyi 1970-luvun lopussa, kun Reijo ryhtyi pyöräilyn puuhamieheksi seuratoiminnassa.
Aluksi hän mahdollisti pyöräilytoimintaa Joutsenon Katajassa, joka oli Suomen Työväen Urheiluliiton jäsenseura ja monipuolinen yleisseura. Näille vuosille ajoittuu muun muassa TUL:n maantiepyöräilyn mestaruuskilpailujen järjestäminen. Kilpailutoiminta oli tuolloin aktiivista: Etelä-Karjalassa oli paljon kilpailevia maantiepyöräilijöitä, ja myös kilpailuja järjestettiin runsaasti. Pihkala piti myös maantiepyöräilyyn erikoistunutta polkupyöräliikettä Lauritsalassa. Liikkeen nimi oli Lappeenrannan Urheilupyörä, ja se sijaitsi rakennuksessa, joka tunnetaan nykyään Luotibaarin talona. Pyöräilytoiminnan ohella Pihkala toimi rakennusalan yrittäjänä.
Lappeenrannan Pyöräilijät perustettiin vuonna 1987 Pihkalan ja Antti Karvosen toimesta. Etelä-Karjalassa toimi tuolloin useita maantiepyöräilyseuroja, ja pyöräilyväki oli paljon tekemisissä keskenään. Reijon johdolla Lappeenrannan Pyöräilijöissä alettiin järjestää maantiepyöräilytoimintaa, leirejä, kevätpyöräilyjä sekä muun muassa säännöllistä tempoa eli aika-ajoja. Aika-ajoperinteen voidaan todeta jatkuneen seurassa katkeamattomana näihin päiviin asti. Ensin tempoa ajettiin Siparin teillä, myöhemmin Konnunsuolla ja lopulta nykyisessä paikassaan Muukossa.
Seuran alkuaikoina ajettiin myös jo nyt lähes unholaan painunutta pyöräilymuotoa eli maarata-ajoa. Maarata-ajolla tarkoitettiin kilpapyöräilyä tai sen harjoittelua urheilukenttien juoksuradoilla, jotka tuohon aikaan olivat pintamateriaaliltaan esimerkiksi soraa. Tiiviiksi tampattuna sora mahdollisti myös pyöräilyn. Pihkala järjesti lisäksi suosittuja Saimaan ympäriajo -tapahtumia, joiden avulla seuran kassaan saatiin tuloja. 1990-luvulle tultaessa seuraan tuli uusia nuoria harrastajia, ja kilpailutoiminta pysyi aktiivisena. Seuran lajivalikoimassa nähtiin myös muun muassa cyclocrossia SM-kilpailujen muodossa vuonna 1991.
Pihkala toimi Lappeenrannan Pyöräilijöiden puheenjohtajana useammassa rupeamassa ja oli tiettävästi johtokunnan jäsen yhtäjaksoisesti seuran perustamisesta aina vuoteen 2015, jolloin hän jättäytyi pois seuran hallinnosta. Suomen Pyöräilyunioni myönsi Reijolle vuonna 2017 kultaisen ansiomerkin pyöräilyn hyväksi tehdystä elämäntyöstä.
Ystävät ja seuraväki muistavat Reijon pyyteettömänä pyöräilytoiminnan järjestäjänä, joka antoi lajille kaikkensa. Hän houkutteli uusia ihmisiä pyöräilyn pariin ja lainasi pyöriä kokeiltavaksi. Hän oli aina lenkkien lähtöpaikalla vaihtamassa kuulumisia ja lähettämässä ajajat matkaan. Reijo kiersi mielellään myös seuraamassa pyöräilykilpailuja ympäri Suomea. Hän kuljetti junioreita leireille, järjesti kilpailuilmoittautumiset ja huolehti majoitusjärjestelyistä. Järjestelyjen suhteen Reijoon pystyi aina luottamaan kuin kallioon: kun Reijo otti asian hoitaakseen, hän hoiti sen myös huolellisesti. Reijon tunteneet muistavat hänet myös henkilönä, jolla oli vahvat mielipiteet ja tapana sanoa asiat monesti hyvin suoraan. Enemmän Reijon kanssa tekemisissä olleet kuitenkin huomasivat, että Reijokin kyllä kuunteli ja tarvittaessa muutti mielipidettään.
Reijo jätti jälkensä paitsi Kaakkois-Suomen pyöräilyyn myös lukuisiin ihmisiin, joille pyöräilystä tuli hänen ansiostaan tärkeä harrastus. Reijon perintö elää Lappeenrannan Pyöräilijöiden toiminnassa.
